Työmatkapyöräily läpi vuoden kerryttää kuntoa ja säästöjä

Työmatkapyöräily läpi vuoden. Säästöä kertyy, kunto kohenee ja samalla avautuu ihan uudenlainen tapa liikkua.

Pyöräily kasvattaa jatkuvasti suosiotaan tapana liikkua työmatkat. Hyötyjä on monia, niin toki kuntoilun kulma mutta myös rahallinen puoli jota tässä kirjoituksessa avataan. Lisäksi haastettelemme jutussa pyöräkaupan ammattilaista joka hoitaa liikkumisen ilman autoa. Häneltä myös ammattilaisen mietteitä mitä tulee ottaa huomioon jos pyörän kanssa liikkuu läpi vuoden.

Mutta aloitetaan hiukan laskelmalla millainen kulurakenne tai säästö voisi olla jos työmatkapyöräily olisi tapa kulkea. Itse jutun kirjoittajana käyn päivätyössä ja perheeseen kuuluu vaimo + 2 lasta. Auto ei taloudessa ole ehkä välttämätön mutta myönnettäköön että monessa kohtaa se helpottaa arkea melkoisesti. Auton lisäksi löytyy 2 moottoripyörää ja 1 skootteri.

Työmatkaa kertyy 9.2km suuntaansa. Matka on käytännössä sama käytänkö autoa vai polkupyörää. Työskentelen myynnin ja digitaalisen markkinoinnin parissa, joskus on ehkä aito tarve mennä autolla jonkin pukeutumisen tai tapaamisten etäisyyksien vuoksi mutta jätetään ne oletuslaskelmasta pois. Oma ajatus kuitenkin työmatkaliikkumiseen lähti siitä kun välillä tuntuu että vuorokaudessa ei riitä tunnit kaikkeen, näin sopivin muutoksin saa työmatkoista kivasti hyötyliikuntaa päivä ja viikkotasolla. Vuositasolla kun ajattelee niin määrä on, no merkittävä ja rahan lisäksi se näkyy varmasti muussakin elämässä kohenneen kunnon myötä. Lisäksi myös harrastan pyöräilyä joten homma on mielekästä muutenkin.

Mutta lasketaanpa ensin kuluja karkeasti.

Auton kulut:

Ford Fiesta ST 2.0, kulutus kaupungissa 9-10l/100km. Ei kuukausittaista menoa koska auto velaton mutta jos haluat tehdä vertailua omaan tilanteeseesi kannattaa ottaa huomioon mahdollinen lyhennys.

Vuodessa on keskimäärin 258 työpäivää. Omalla kohdallani näin ajan autolla 4747,2km työmatkoja. Tässä määrässä on pelkät työmatkat, ei mitään muuta ajoa. Tämä on kaikki kaupunkiajoa joten lasketaan kulutus 9,5 litran mukaan. Polttoaine.net kertoo tälle päivälle bensan keskihinnaksi 1.410,-/l. Lasketaan keskiarvolla koska en mieti missä tankkaan vaan tankkaan kun tulee tarve. Kilometrejä tulee autoon n. 20tkm vuodessa ja edellinen 60tkm huolto maksoi 250,- joten lasketaan se vuoteen mukaan. Ostin myöskin juuri uudet kitkarenkaat mutta koska ne kestävät useamman vuoden niin otetaan niistä optimistisesti vain 150,-

• Polttoaine: 635,88,-
• Liikennevakuutus: 260,64
• Kasko: 126,51,-
• Huolto: 250,-
• Renkaat 150,-
• Autovero: 270,-

Yhteensä: 1693,03,-

Pyörän kulut:

Pyörän ostohintaa ei myöskään lasketa tähän koska verrokkilaskelman autokin on oma, näin kummassakaan ei ole aloitusmaksua ajoneuvon osalta. Mutta jos joku miettii tyhjästä aloittamista niin halvimmillaan käyttökelpoisen pyörän saa jo 500 eurolla mutta jos samalla pyörällä haluaa harrastaa muutakin pyöräilyä sen hinta toki nousee sen mukaan. Mutta jos taas esimerkkinä fatbike / cyclocross mitkä käyvät vähän kaikkeen on niiden hintahaarukka 1000-3000,- välillä, kalliimpiakin on mutta tähän väliin varmaan isoin osa asettuu. 1000-3000,- hinnalla kun taas ei ehkä kaksista autoa saa.

Muihin kuluihin on realistista laskea hyvä vedenpitävä reppu, ajovarusteet läpi vuoden ja huolto kerran pari vuodessa. Vaatteiden hinta voi olla yläkanttiin jos ne löytyvät ennestään mutta taas jos ne uupuvat niin lasketaan niille 300,- hinta. Samoin jotta liikkuminen on tehokasta lasketaan mukaan pyöräilykengät ja niille hintaa 120,- Jutun lopussa lisää asiaa varusteista ja miksi niihin kannattaa panostaa.

• Polttoaine: 0,-
• Vaatteet: 300,-
• Huollot: 120,-
• Pyöräilykengät: 120,-

Yhteensä: 540,-

Nopealla matematiikalla voisi laskea että ilman autoa jäisi aika paljon enemmän rahaa muuhun tuhlattavaksi. Ja nyt tarvii muistaa että tässä on pelkät työajot, pyörällä korvattavia kilometrejä olisi vaikka millä mitalla muissa ajoissa lisää.

Mutta jottei juttu olisi pelkkä oma näkemykseni niin jutellaan asiasta ammattilaisen kanssa lisää. Autoton työpyöräilijä ja pyöräalan ammattilainen myynnin parista, Mikko Leinonen Nummen Pyörästä.

Miksi pyörä kulkuvälineenä
Koska kävely on liian hidasta 🙂 ja pyöräily on itselleni helpoin sekä nopein tapa liikkua matkat Turun kokoisessa kaupungissa ympäri vuoden. Pidän myös siitä ettei tarvitse odotella esimerkiksi bussien saapumista pysäkille, vaan siinä ajassa voi jo olla, jos ei ihan perillä asti niin ainakin puolivälissä.

Oletko tehnyt laskelmia paljonko pyöräilyllä säästyy verrattuna vaikkapa henkilöautolla kulkemiseen?
En ole koskaan ajatellut tai laskenut tarkempia summia, mutta kyllä sen huomaa että on enemmän rahaa käytettävissä kaikkeen muuhun verrattuna aikaan jolloin autoa käytti. Jos esimerkiksi tarvitsee valita laittaako 100 bensatankkiin vai hyvässä seurassa ulkona syömiseen, valitsen mielummin jälkimmäisen.

Millainen työmatkasi on, asutko esim ruuhkaisella seudulla. Menisikö autoa käyttäessä enemmän vai vähemmän aikaa?
Asun Turun Martissa, joten tällä hetkellä asun erittäin hyvien pyöräily-yhteyksien päässä työpaikasta. Matka-aika on siis käytönnössä sama. Sitä helpottaa Martista keskustan suuntaan tullessa siltojen alitse kulkeva reitti, joten valoihin ei tarvitse pysähdellä niin usein kuin autolla.

 

Käytätkö koskaan vuokra-autoa tai vastaavaa mihinkään?
Kyllä käytän, ja yleensä vuokran maksu hoituu lastenhoitovuoroina… siskolleni. Sanoisin että kerran kuukaudessa tai harvemmin tulee auton tarve.

Tuleeko koskaan mieleen ajatusta oman auton hankkimisesta.
Toisinaan ja eniten tilanteissa jossa useamman ihmisen pitää liikkua samaan paikkaan. Esimerkiksi lähestyvä Joulu on sellainen kun pitäisi käydä useassa paikassa saman päivän aikana ja tavaraakin on jonkin verran mukana niin olisihan oma auto helpottava ratkaisu.

Harrastatko pyöräilyä myös työajojen ulkopuolella?
Kyllä harrastan ja maastopyöräilyn parissa olen touhunnut enemmän tai vähemmän yli 15 vuotta. Alkuinnostukseni oli melko raju ja laji vei isosti mennessään. Silloin luin kaikki mahdolliset nettiin kirjoitetut pyöriin liittyvät jutun läpi, osallistuin kaikkiin mahdollisiin paikallisten harrastajien yhteislenkkeihin ja joihinkin harrastekisoihin.

Nykyään talvisin lenkkiajot ovat melko satunnaisia, ja kunnosta koitan pitää huolta muilla tavoin ettei napa lähde liian etäälle selkärangasta. Kesällä maastopyöräilyä keskimäärin kerran viikossa hieman fiiliksestä riippuen. Parhaimmillaan voi tulla kolmekin 2-4 tunnin lenkkiä viikkoon, ja toisinaan muut harrastukset ja menot (laiskuus) vie kaiken ajan ja tulee 2-3 viikon tauko kokonaan. Mitään tavoitteellista pyöräilyä en harrasta, joten siksi hyvinkin ailahtelevasti tulee lenkkeiltyä.

Maastopyöräily on kuitenkin se laji josta innostukseni pyöräilyyn alkoi ja se lopulta kahdeksan vuotta sitten johti siihen että olen alalla töissä. Maastopyöräilystä jaksaa innostua aina uudestaan ja uudestaan ja sitä tietysti edesauttaa hyvä lenkkiseura. Omassa työporukassa on nelisen maastopyöräilijää, joten kun työajat ovat samanlaiset, niin lenkkiseurakin järjestyy yleensä helpommin. Yksinään sitten taas maastoajossa ja metsässä voi myös saavuttaa jonkinlaisen syvemmän rauhan jossa ajatukset ei pyöri missään muualla kuin sen edessä olevan polun seuraamisessa. Ainoa mitä tarvitsee ajatella on ajolinjat ja missä asennossa haluaa kropan sekä painopisteen olevan jotta pääsee etenemään mahdollisimman sulavasti vaikeistakin paikoista. En yleensä ota ylimääräistä elektroniikkaa (syke, gps, jne. mittareita) metsään mukaan vaan keskityn täysin ajamisen fiilistelyyn. Ainoa pahe on sometauot ja valokuvaus josta yleensä saan lenkkiseuralta kuulla. Varsinkin kesällä lenkit pyrin päättämään johonkin rauhallisempaan jokilaivaan jonka valikoimassa on pähkinöitä sekä olutta (esim. Esposito).

Mitä mieltä olet sähköavusteisista pyöristä?
Mahtava keksintö! Ja valitettavasti täysin väärin markkinoitu Suomessa. Työssäni näen jatkuvasti hyväkuntoisia työssäkäyviä aikuisia, jotka eivät halua istua autossa, mutta töihin mennessä haluavat välttää ylimääräistä hikistymistä. Ovat ehkä jättäneet perheen kakkosauton pois ja kuljettavat lapset hoitoon peräkärryllä tai tavarapyörällä. Toinen iso ryhmä ovat ne, jolta pyöräilyn nautinto jäisi kokonaan kokematta ilman avustusta. On turha yleistää että pitää olla tietyn ikäinen tai sairas tai mitä tahansa muuta jotta on sallittua käyttää sähköavustusta. Tarpeita on yhtä monta erilaista kuin käyttäjiäkin. Itse en tällä hetkellä koe tarvitsevani työmatkapyöräilyyn tai muuhun retkeilyyn sähköapua, mutta en missään nimessä pois sulje ettenkö tulevaisuudessa sellaista voisi harkita jos esimerkiksi työmatka muuttuisi pidemmäksi.

Jos pyörällä ajaa läpi vuoden kelissä kuin kelissä niin onko huollon kanssa jotain huomioitavaa?
On. Tee se ajoissa. Ei ole mitään pakkoa odottaa että kaikki lakkaa toimimasta, tai talven tullen jäätyy. On hämmästyttävää nähdä että pyörällä ajetaan vaikka toinen jarrut on rikki, ja pyörä huolletaan vasta sitten kun toinenkin jarru lakkaa toimimasta. Itselleni tärkeintä on toimivuus, ja että pyörään voi luottaa. Työmatkapyöräilyssä en niinkään panosta näyttävään pyörään vaan yksinkertaisuuteen ja toimivuuteen. Talvella ehdottomasti nasta alle.

Millaisia varusteita suosittelisit ympäri vuoden fillaroivalle.
Luonnollisesti pyöräilyyn soveltuvia. Pyöräilyvaatteissa on huomioitu eri asioita kuin muissa ulkoiluvaatteissa. Siksi useinkin pyöräilyyn suunnitellut vaatteet sopivat hyvin myös muuhun ulkoiluun, muttei toisinpäin. Näitä asioita ovat mm. vaatteiden leikkaukset jotka soveltuvat pyöräilyasentoon eli hihoissa on riittävä pituus, sekä takaa pidemmät helmat ettei alaselkä paljastu tai kylmety. Osassa vaatteista tuulen suojaus on etupuolella josta ajoviima tulee ja vaatteen takaosa on taas hengittävämpää, jotta ylimääräinen hikoiltu kosteus pääsee pois. Housuissa on usein hieman vahvistettu osa jottei satula kuluta kangasta puhki. Hanskoissa on mietitty pitoa kämmenissä ja sormen päissä jottei ote lipsu. Esimerkkejä löytyy lukemattomia. Yksi syys- ja talvikauden suosikeistani on Bontragerin sadetakki jonka huppu on suunniteltu kypärän päälle riittäväksi. Se päällä on rankkasateen sattuessa mukava polkea muuten tyhjillä kaduilla.

Työmatkapyöräily jokapäiväiseksi rutiiniksi on muutos joka varmasti kannattaa. Sillä avautuu uudet maisemat ja jos työpyöräily on täysin uusi juttu niin ehkäpä portti jopa uuteen harrastukseen.