Ravinto

Mediaseksikkäästikö maidoton?

Olen halunnut tovin aukaista omaa näkökulmaani tähän maidottomuuteen, joka tuntuu olevan tätä nykyä tavan tallaajan silmissä jokseenkin mediaseksikästä? Ettei vaan kuitenkin olisi terveyden kannalta parasta? Ainakin allekirjoittaneelle! Maidottomuus mielletään vähän samanlaiseksi kun vuosia takaperin luomutuotteiden tullessa markkinoille. Luomu miellettiin alussa metrin mittaisten kainalokarvojen omaavien ituhippi-maailmanpelastajien hömpötykseksi, noh toisin kävi, tällä hetkellä luomua löytyy edes jossain muodossa joka marketista ja kaikki, joita yhtään kiinnostaa mistä heidän ruoka sinne kaupan hyllyille tulee, suosivat luomua.

Teen tällä hetkellä promootiotöiden lisäksi personal trainerin työtä, niinpä joudun hyvin usein perustelemaan asiakkailleni maidottomuuden kokeilua, että miksikö maidoton? En tuputa maidottomuutta siksi että se olisi mediaseksikästä, tai edes siksi että se on nyt niin ”in” ja ”koska muutkin niin sinäkin”. Suosittelen kokeilemaan maidotonta, jos aikasemmassa ruokavaliossa on valtaosa päivän aterioista koostunut maitotaloustuotteista eikä maitorahkan mussutus ole kaikesta Fitfarmin hehkutuksesta huolimatta ollut se toivottu oikotie onneen ja parempaan oloon. Kaikkea voi kokeilla, se ei ole keltään pois, päinvastoin – voi jopa yllättyä.

Oma maidottomuus-tarinani on sellainen, että olen lopettanut pienenä lapsena maidon juomisen kuin seinään, koska ”se oli minusta pahaa”. Enkä ole aikuisikäni aikana maitoa varsinaisesti juonut (paitsi drinkeissä), mutta muut maitotuotteet kuten maitorahka, raejuusto ja kaikki muut juustot ovat kuuluneet enemmän tai vähemmän päivittäiseen ruokavaliooni. Varsinkin siinä vaiheessa rahka tuli vahvasti kuvioihin mukaan kun aloin treenaamaan salilla enemmän, söin 3-4 maitorahkapurkkia päivässä. Vuosien mittaan olen kärsinyt paljon korvatulehduksista, että poskiontelotulehduksista – maitotuotteiden pois jättämisen jälkeen en ole tainnut sairastaa yhtäkään (?) kumpaisistakaan tulehduksista. Jätin maitotuotteet vuonna 2012 marraskuussa pois, koska aloin saamaan outoa ihottumaa ja kutinaa syödessäni maitorahkaa tai jogurttia, kerroin silloiselle valmentajalleni epäileväni että maitotuotteet aiheuttavat tuon ihottuman ja niinpä kokeilimme maidotonta ruokavaliota. Korvasin maitorahkat pääsääntöisesti kananmunilla ja esimerkiksi heraproteiinilla, jota kuitenkin elimistöni sieti, eli maitoproteiiniallergiasta ei kuitenkaan ollut onneksi kyse.

Eipä mennyt kuin 2 viikkoa ja huomasin olossani eron, hengitys kulki paremmin, makeanhimo myös lieventyi sekä eräänlainen krooninen tukkoisuus hävisi ja vatsa voi paremmin. Niinpä tiesin, että olen oikealla tiellä ja samaa polkua tallataan edelleen. Tosin pieni porsaanreikä minulla on juustoissa, mutta suosin niissä kaikkea muuta paitsi suomalaista. Miksikö näin? No esimerkiksi siksi, että (suora lainaus tästä tekstistä):

Noin 5000 vuotta sitten nautojen maidon aminohappo proliini (tärkeä verisuonten, etenkin valtimoiden terveydelle, ehkäisee siten sydäntauteja) koki mutaation ja muuntui histadiiniksi, joka tunnetaan myös nimellä beetakasomorfiini-7 (B-CM-7). Alkuperäisrotujen lehmien maidossa on vielä myös proliini mukana, ja tämä proteiinityyppi tunnetaan nimellä A2. Monien jalostettujen rotujen kuten friisiläiset, Holstein ja Ayrshire eli A1-lehmien maito sisältää beetakasomorfiinia. Lähes kaikki Suomen ja esim. USA:n lehmät ovat tätä jälkimmäistä proteiinityyppiä eli A1, joka on siis A2:n geneettinen muunnelma.

A1-lehmien maito on valitettavasti todellinen terveysriski. Lehmän beetakaseiini B-CM-7 on noin tuhat kertaa voimakkaampi narkoottinen aine kuin äidinmaidon beetakaseiiniproteiini. B-CM-7 on voimakas oksidantti ja toimii ihmisessä morfiinin tavoin. Se on yhdistetty autoimmuunisairauksiin, kuten 1-tyypin diabetekseen, jossa keho tuhoaa omia insuliinia tuottavia solujaan, sekä sydänsairauksiin ja mielenterveyden ongelmiin. Uusseelantilaisen maatalousalan tutkijan, prof. Keith Woodfordin (kirja Devil in the Milk, Paholainen maidossa, 2007) mukaan A1-beetakaseiini laukaisee lisäksi verisuonissa tulehdusreaktion, heikentää immuunivastetta ja aiheuttaa liiallista limanmuodostusta.

Suomessa, ehkä meitä maitovastaisia yritetään vielä hillitä, mutta maailmalla asiaa tutkitaan enemmän ja tutkimustuloksia maidottomuuden huonoista puolista löytyy enemmän kuin tarpeeksi. Enkä ole suinkaan ystävä/tuttavapiirissäni ainoa, joka on huomannut maitotuotteiden haitallisuuden, myös esimerkiksi Fiilistelijän pilvilinnojen-bloggaaja Rimma löysi oikotien poskiontelontulehdus-vapaaseen elämään karsimalla maitotuotteet pois ruokavaliostaan. Ettei tuo Elina Hytösen pätkä maidosta ja sen murheista jäisi ainoaksi argumentiksi tähän kirjoitukseen, niin esimerkiksi tästä löytyy loistava artikkeli aiheesta.

Luin toissapäivänä artikkelin, joka on suomennettu Toronton sairaalan Hans ja Michael Doshin tutkimusten pohjalta. Artikkelissa on hyvä pointteja mm. siitä, että ihminen on ainoa eläinlaji, joka juo maitoa imeväiskauden jälkeen ja kuinka äidinmaito eroaa koostumukseltaan lehmänmaidosta merkittävissä määrin, jotta jo sen takia lehmänmaito on hankala sulatettava ihmisen elimistölle. Artikkeli kertoo kuinka maitoa on epäilty mahdolliseksi syyksi mm. anemiaan, allergioihin, suolistovaivoihin, sydän-ja verisuonitauteihin, hengitystieinfektioihin ja jopa MS-tautiin. Jokunen aika sitten myös uutisoitiin autistisesta lapsesta, joka oli saanut apua oireisiinsa maidottomalla ruokavaliolla, artikkelin voit lukaista tästä.

Mutta kyllähän ihan maalaisjärjellä ajateltuna voi hetken mielessään pohtia maidon vaikutusta mm. osteoporoosin syntyyn. Suomessa juodaan maitoa luultavasti eniten kun missään muualla maailmassa ja täällä on osteoporoosiluvut tapissa, verrattuna esimerkiksi Aasian maihin joissa maito ei kuulu päivittäiseen ruokavalioon. Tämä on se, jonka ensimmäisenä sanon asiakkaalle joka huolestuu mistä hän saa kalsiumia jos ei käytä maitotuotteita? Eli mikä lienee kalsiumin todellinen imeytyminen maidosta, jää arvoitukseksi mutta kenties osteoporoosiluvut puhuvat oman tarinansa. Eräät amerikkalaistutkimukset ovat nimittäin osoittaneet, sen että ihmiset jotka joivat 3-5 lasia maitoa päivässä, oli heillä matalimmat kalsiumpitoisuudet veressä sekä ravinteiden imeytyminen oli huonompaa. Tutkimukset ovat osoittaneet myös, että osteoporoosin määrä on lisääntynyt maiden väestössä maidon tullessa mukaan ruokavalioon. Onko se maito sittenkään niin hyvää kun Valio väittää?

Monesti maidotonta ehdottaessa ihmisiltä loppuu mielikuvitus kesken ruokailun kanssa. Millä korvata kahvimaito? Entä se helppo rahkavälipala? Itse suosin kahvimaitona mantelimaitoa, testannut olen tähän mennessä vain Alpron, mutta ensi viikolla saan testiin myös Go Greenin mantelimaidon sekä muita heidän muita maidottomia tuotteitaan. Näistä kerron kyllä sitten lisää, jahka tuotteet hyppysiini saan! Uusi tuttavuuteni aamulatteen on tuo Go Greenin hasselpähkinä-riisijuoma, jota hehkutin instagrammissa.

Pelkkää rakkautta! Aamulatte meni täysin uudelle ulottuvuudelle!
Pelkkää rakkautta! Aamulatte meni täysin uudelle ulottuvuudelle!

 

Välipalaksi syön mitä milloinkin on tarjolla, esimerkiksi avokadon, banaanin ja heppaa fileenä, marjoja/hedelmiä kookosmaidolla tai vaikka kourallisen manteleita – luomuna kiitos!

Mannapuuroa ja mans.. eikun kookosmaitoa ja mustikkaa!
Mannapuuroa ja mans.. eikun kookosmaitoa ja mustikkaa!

 

Toisinaan maistuu myös chiavanukas, JOS jaksan olla niin ahkera ja tehdä sitä. Vaikka ei se hankalaa ole! Herkullista ja helppoa.

 

 

IMG_20131129_122001

Toimistotöissäkin on helppo tehä pikavälipala, purkillinen kookosmaitoa ja pussillinen mustikoita – pakastealtaasta tai metsästä itse poimittuna.

Kara kookosmaito - se parhain.
Kara kookosmaito – se parhain.

Itse voisin kyllä väittää, että oma ruokavalioni on monipuolistunut maitotuotteiden pois karsimisen jälkeen! En ole koskaan aiemmin syönyt näin paljon marjoja, manteleita ja pähkinöitä kun tällä hetkellä syön. Kaikenlisäksi kilpirauhasen vajaatoimintani tykkää pelkkää hyvää maidottomasta ruokavaliosta. Useimmiten yritän myös noudatella gluteenitonta, mutta välillä lautaselle lipsahtaa gluteenia sisältäviä tuotteita. Mutta ei ääripää vaan kroppaa kuunnellen, eikös niin?

Mieltäni on lämmittänyt myös, se että ihmiset jotka ovat olleet vannoutuneita maitorahkan mussuttajia, ovat löytäneet korvaavia tuotteita sekä huomanneet jokapäiväisessä olossaan huomattavan muutoksen!

Eli ei enään kysytä miksi maidoton vaan MIKSEI? 

-Elina

Tagit : go greenmaidotonpaleoruokavalio

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.