HarjoitteluLifestyle

Urheilijaesittelyssä Olli Miettinen

Kuka olet ja mitä tulet.
Olen Olli Miettinen, kohta 20 vuotta fillarikisoja kiertänyt urheilijanalku. Asun nykyään Hämeenlinnassa, mutta lapsuudessa urheilukipinä syttyi Mikkelissä ja opiskeluaikana pääsin nauttimaan Joensuun mahtavasta luonnosta. Edustan paikallista Tawast Cycling Club-seuraa. Olen tällainen kilpakuntoilija ja hoidan siviilihommat samalla tavoin kuin muutkin, en ole urheilun takia vielä hakenut yhtään ylimääräistä vapaapäivää koulusta, armeijasta tai työelämän puolelta. Kirjoittelen myös pyöräily- ja triathlonblogia: ollimiettinen.blogspot.fi

Olli Miettinen
Kuva (c) Tarja Kivirinta

Selkeää on että maastopyöräily on juttusi, onko taustalla jotain muita harrastuksia? Ainakin blogi paljastaa että muitakin pyöriä löytyy.
On totta, että maastopyöräilystä taidan yhä vain edelleen innostua uudelleen. Rakastan kilpailemista ja oman kropan äärirajoille laittamista. Parhaimmillani olen lajeissa, joissa on paljon erilaisia ärsykkeitä sekoittamassa perussuoritusta. Maastopyöräily on juuri tällainen, eli siinä pitää hallita kroppaa, pääkoppaa ja yllättäen ilmaantuvia eri tilanteita jatkuvasti. Olen kiinnostunut myös muista tasamaalla ajettavista pyöräilylajeista. Vauhtilajeihin en ole saanut vaimolta lupaa. Fillaroinnin lisäksi mieli vetää kovasti triathlonin puolelle ja kausi 2017 päälajini onkin siellä puolella. Odotan vähintään pelon sekaisin tuntein elokuun alun triathlonin täysmatkaa Tahkolla. En ymmärrä tällä hetkellä, miten tulen selviämään 3,8km uinnista ja kuinka elämän pisin urheilusuoritus ja ensimmäinen maraton sujuvat vielä samana päivänä. Veikkaanpa, että 5-6 tunnin treeniviikot eivät enää riitä siellä.

Teetkö ns syrjähyppyjä täysin muihin lajeihin kilpailutasolla? Vaikkapa Wattbike, blogisi kertoi myös sellaisen löytyvän. Oletko ajanut tai onko suunnitelmissa ajaa wattbike kilpailuja?
Olen jonkin verran osallistunut triathlonkisoihin ja joskus seikkailukilpailuihin. Polkujuoksu ja suunnistuskin rastien löydyttyä on myös todella hauskaa. Tykkään myös hiihtää, mutta hiihdon puolelta minua harmittaa suksien huollon hankaluudet. Hiihtäisin kilpaa mielelläni. Wattbike on aivan avainasemassa minun talviharjoittelussa. Ajan sillä virtuaalikisoja muita vastaan kotoa käsin esimerkiksi Zwiftissä. Kotimaan Wattbike-kisoissa en ole toistaiseksi käynyt, koska en yleensä talvikaudella kisakuntoa yllä, jotta pystyn nostamaan suorituskyvyn kesän tärkeimpiin tapahtumiin. Jos ehtisin harjoitella vähän enemmän, niin ehdottomasti kiertäisin myös Wattbike-kisoja.

Olli Miettinen

Millainen merkitys treeniin Wattbikella on?
Wattbike on äärimmäisen tärkeä talvikauden harjoittelun mahdollistaja. Sanoisin, että Wattbike kotona pesee hyödyllisyydellään etelänleirin sata-nolla. Wattbiken voi vaikka vuokrata kotiin kuukausihinnoittelulla. Minulle on tärkeää, että saan tehdä tehokkaita harjoituksia juuri silloin, kun kroppani on niihin parhaimmillaan. Kokopäivätyötä tekevänä ja perheellisenä suorituskyky vaihtelee päivittäin aika paljon. Testaan suorituskykyäni hyvin usein treenin alussa ja teen vasta sitten päätöksen siitä, että millainen harjoitus tulee olemaan. Tämä on oleellisin oivallukseni, jonka avulla olen voinut kilpailla aika hyvillä tuloksilla, vaikka harjoitusmääräni jäävät aika alas moniin kisakavereihin verrattuna.

Millaisia treenimääriä teet, ei tarvitse paljastaa ohjelmaa mutta jotain suuntaviivoja.
Kalenterivuoden 2016 aikana minulle kertyi yhteensä 400 tuntia treeniä. Tästä pyöräilyä oli iso valtaosa n. 350 tuntia, juoksua kertyi 40 tuntia ja uintia minimaaliset 9 tuntia. Hiihto on laji, joka on todella hyödyllistä kaikkiin lajeihini. Toivottavasti tänä talvena saan hyvin hiihtokilometrejä kertymään. Vuonna 2016 minulla oli lonkkaleikkaus pohjilla ja en voinut juurikaan hiihdellä. Tällä hetkellä olen ehtinyt ladulle vasta viidesti ja mennään jo tammikuun puoliväliä. Treenaan aika paljon kovilla tehoilla ja seuraan suorituskykyäni jokaisessa harjoituksessa. Jos kello ei tykkää, niin menen rauhallisemmin. Jos kello tykkää, niin teen intervallitreenejä niin kauan kuin tulokset näyttävät hyviltä. Minulle on mahdollista, että erilaisia intervallitreenejä tulee jopa kuudessa harjoituksessa putkeen ja sitten kroppa pyytelee rauhoittamaan vauhtia. Treenaan aina, kun voin kokea hyvällä omalla tunnolla lähteväni harjoittelemaan. Kokopäivätyö ja kaksi pientä lasta kotona vaikuttavat tietenkin treeniin. Olen harrastanut näitä kisahommia 20 vuoden ajan ja joudun aika usein pohtimaan, mikä on tärkeää elämässä – se, että lapset tekevät jotain ensi kertaa elämänsä aikana vai minun 3500 kerta samaa kaavaa seuraava treeni. Seuraan paljon kokonaisrasitusta ja yritän varmistaa vähintään kohtalaiset yöunet.

Olli Miettinen

Millainen on karkeasti perusviikkosi?
Pyrin siihen, että puolet viikon treenitunneista tulee arkipäivinä ma-pe ja toinen puolikas viikonloppuna. Keskimäärin treenitunnit pyörivät 7-10 tunnin tienoilla viikossa.

Entäpä ruokapuoli, sanotaan että triathlon treenimäärillä voisi syödä mitä haluaa mutta mitä kannattaa syödä, noudatatko jotain koulukuntaa ja kuuluuko rutiineihin ns. herkkupäiviä.
Minulle nälkä on kuningas ja kovien treenien energiat tulevat hiilihydraateista. Syön pääosin terveellistä tavallista suomalaista kotiruokaa ja suosin paljon hiilihydraatteja. Herkut kuuluvat siis aika usein ruokavaliooni. Mikään ei ole maukkaampaa kuin tuore pulla. Minuthan tunnetaan urheilijapiireissä lempinimellä #hiilarimies ja #pullaolli. Kun en ehdi tehdä pitkiä treenejä, sippaan yleisesti reilun tunnin kohdalla startista. Kisahommissa toimivat lisäravinteet ovat todella tärkeässä roolissa. Onnistuneella energiatankkauksella voi uupumiskynnystä siirtää pitkälle eteenpäin verrattuna pelkkään veteen juomana. Minulle Gutzyn tuotteet antavat parhaan mahdollisen tuloksen ja yllätyn yhä vain uudelleen kisoissa kuinka saankin itsestäni irti.

Kuka on valmentajasi?
Minulla ei ole valmentajaa. Olen yrittänyt oppia itsestäni kohta 20 vuoden ajan ja jotain ymmärrystä ja toimivia juttuja on onneksi tarttunutkin. Pystyn aika vähillä treenimäärillä verrattain hyviin suorituksiin.

Millainen merkitys valmentajalla on ja millainen on mielestäsi hyvä valmentaja?
Valmentajasta tai sparraajasta on varmasti hyötyä, kun myös urheilija itse arvioi tuntojaan ja kehittymistään aktiivisesti. Jos urheilija ulkoistaa ajattelunsa valmentajalle, niin nappisuorituksiin yltäminen on todella hankalaa. Paras tulos tulee esiin, kun urheilija on terve, hänellä tarvittava osaaminen ja kyvyt ja hän on lajia ja kilpailemista kohden äärimmäisen motivoitunut. Jos motivaatio sammuu, niin kehityksestä tulee samantekevää ja harjoittelu muuttuu pakkopullaksi.

Teetkö lajitreenin lisäksi punttia, kuulaa tai jotain muuta lajia tukevaa treeniä?
Triathlon-lajien harjoitukset, maastohiihto ja polkujuoksu ovat hyviä kokonaisuutta tukevia harjoituksia. En oikeastaan ehdi käymään puntilla, koska minulla on kiirettä ehtiä tehdä onnistuneet voimatreenit lajien kautta. Näen huomattavasti hyödyllisempänä ensin suunnitella hyvät voimatreenit kilpailulajeissa ja siirtyä vasta sitten punttien puolelle. Esimerkiksi voimakkaat kiihdytykset pyörällä jyrkkään ylämäkeen tai mäkien juokseminen on treenejä, jotka jäävät monilta tekemättä. Minä en ole oikeastaan koskaan tehnyt esimerkiksi jalkaprässiä tai kyykkyä tangon kanssa salilla. Silti olen ehtinyt 95% todennäköisyydellä XCE-lajissa ensimmäiseen mutkaan ensimmäisenä. Suurin tarve minulla olisi tehdä kroppaa tukevia lihasryhmiä ja aktivoida niitä. Tämä on sudenkuoppani tällä hetkellä ja siihen minun on syytä keskittyä tulevaisuudessa paremmin. Ehkä tarvitsisin äijäjoogaa tai vastaavaa.

Olli Miettinen

Harrastat työn ohella, mitä teet elääksesi ja miten yhdistät työn ja treenin?
Olen tosiaan tehnyt kokopäivätyötä kohta 9 vuotta. Teen urheiluystävällistä toimistotyötä virka-aikana ja saan onnekseni kokea onnistumisen tunteita tekemällä töitä muiden ihmisten työelämää kehittämällä. Suomessa voidaan työelämässä aika paljon pahoin ja siellä on huikea tuottavuuspotentiaali jalostumatta. Minä haen onnistumisia työstä, perhe-elämästä ja urheilusta – kyse on tasapainon löytämisestä, joka takaa onnellisuutta ja säästää näin turhaa energiaa, kun ei turhaan kiukuta. Treenit teen arkena hyvin usein lasten käytyä nukkumaan. Ne ovat lyhyitä kovia sprinttejä, kuten kylmiltään suoraan sohvalta cooper-juoksu tai vastaavaa. Ilman Wattbikeä olisin kyllä pulassa tämän suhteen. Sen avulla voin tehdä hyvän kehittävän treenin 45min aikana. Viikonloput ovat tietenkin äärimmäisen tärkeitä minun pitempien treenien mahdollistajana.

Mites välinepuoli, mitä löytyy pyöräkellarista?
Pyöräkellarissa on mahtavia Rose-pyöriä. Sieltä löytyy XCE-maasturi Psycho Path, täysjoustomaasturit DR Z ja Ground Control, maantiepyörä Xeon X-LITE, kisacrossari XEON CDX Cross ja triathlonpyörä Aero Flyer. Olen ajanut ROSE-pyörillä vuodesta 2012 ja kaikki Suomen mestaruudet ovat tulleet juuri siitä vuodesta lähtien. Tämä ei ole pelkkää sattumaa.

Kerro vähän Rose pyörämerkistä, Rosen konsepti on hieno.
Rose on pitkät yli sadan vuoden perinteet omaava saksalainen merkki. Rose tekee kaikki pyörät asiakkaan maun mukaan ja Rosella on myös hyvä vaatemallisto. Jokaisen pyörän voi konfiguroida mieleisekseen ja siihen voi valita koko liikkeen osavalikoimasta haluamansa osat. Rosen mahtavuus on huikea asiakaspalvelu myös suomeksi ja pyörät ovat huippulaatuisia ja ne tulevat asiakkaalle varmasti oikean kokoisena ja itselle esimerkiksi itselle sopivimmilla välityksillä. Osien vaihtaminen on myös hinnoiteltu järkevästi, eli saman hintaluokan osia voi vaihtaa mieleisekseen ilman lisäkustannuksia. Fillarit niittävät menestystä testeissä ja mikä huikeinta, hintalappu on kyllä kohdallaan. Rose myy pyöriään rehdisti ja esimerkiksi osasarja, putkiosat ja kiekot kehittyvät kokonaisvaltaisesti parempaa mallia valitessa. Useilla muilla merkeillä hyvin oleelliset osat, kuten kiekot (vanteet) jäävät kehnolle tasolle, vaikka pyörän hinta on jo hyvin korkea. Roselta saa esimerkiksi hiilikuituisen testivoittaja-maantiepyörän (XEON CRS-3000) Ultegran osilla ja alle 6,95 kg painolla noin 2000 eurolla. Hinta ja laatu ovat taatusti kohdallaan.

Olli Miettinen

Mitkä ovat tavoitteesi kaudelle 2017
Päätavoite on viedä läpi Finntriathlonin kerää koko sarja onnistuneesti. Toivon, että pääsen osallistumaan X-Terra Finlandin osakilpailuun kesäkuussa ja taistelemaan aidosti MM-kisapaikasta Mauille. Näiden lisäksi yritän osallistua heinäkuussa XCE SM-kilpailuun sprinttijalkoja herätellen ja varmaankin kotikisaan Aulanko MTB:hen toukokuussa. Kauden ensimmäinen kisahan on jo ajettu, kun tammikuun alussa kilpailimme cyclocrossin SM-mitaleista Hietsussa. Sieltä plakkariin tuli hopeaa, ja se oli hieno startti tälle kaudelle.

Olli Miettinen
Kuva (c) Juha Reinikainen

Mitä olet mieltä Suomen maastopyöräilystä, niin SM tasolla kuin taas junnu ja harrastajatasolla. Onko lajin tulevaisuus hallussa?
Suomessa on hyvät mahdollisuudet kehittyä kovaksi maastopyöräilijäksi. Täällä Suomessa on mahtava polkuverkosto ja tiukkoja mäen nyppylöitä, jotka riittävät ainakin XCO-kisoihin. Näkisin, että hyvällä yhteistyöllä ja kovilla yhteisillä harjoituksilla voisimme nostaa tasoa koko Suomessa paljonkin. Asumme kuitenkin niin hajallaan ja emme jaa tietoa parhaista treeneistä. Pärjäämme siksi, että koko maan taso jää tämän yksinpuurtamisen ja tiedon pihtaamisen johdosta matalaksi. Suomi on aivan huikea maa ajaa maastopyörällä ja metsiin mahtuisi harrastajia vielä enemmän. Jokaisen paikkakunnan hienoimpiin paikkoihin menee polkuja, joita pääsee maastopyörällä kiertämään todella kätevästi. Junnutoiminta on hyvin pitkälle seurojen vastuulla ja vaatii sitä pyörittäviltä aikaa. Osa seuroista tekee tätä työtä mahtavasti ja näiltä seuroilta olisi monilla paikkakunnilla ja fillariseuroilla paljon opittavaa, joissa junnutyö on jäänyt unholaan. Minullakin olisi paljon annettavaa juniorityölle, mutta harmittavasti viikon kalenteri näin ruuhkavuosina on aivan tukossa. Enää yöunista ei voi nipistää aikaa muualle.

Mitä sanoisit sellaiselle joka haluaisi kokeilla maastopyöräilyä ensimmäistä kertaa.
Maastopyöräilyä kannattaa kokeilla, vaikka ei haluaisikaan. Laji on aivan huikea. Se kehittää hyvin kuntoa, saa olla luonnossa, matka taittuu ja energiaakin kuluu. Ensimmäistä ajokerroista kannattaa luoda onnistuneet. Uskon, että monista pyöräilyseuroista löytyy opastusta ensimmäisille kerroille. Esimerkiksi minä voin auttaa täällä Hämeenlinnassa, jos joku mielii maastoon ensimmäistä kertaa. Eli suosittelen ottamaan yhteyttä, johonkin harrastajaan ja sitten vain esittämään niitä kysymyksiä. Hölmöjä kysymyksiä ei olekaan ja siten pääsee asioissa eteenpäin. Toimiva pyörä alle, kypärä päähän ja rohkeasti vain metsään. Ne kivikkoisimmat polut kannattaa alussa jättää rauhaan ja edetä harrastuksen alkuvaiheessa maltilla. Harjujen päällä menee yleensä aika mukavia reittejä. Rohkaisen myös käyttämään lukkopolkimia, koska ne ovat maastopyöräilyssä todella oleelliset, jotta voimaa saa käytettyä juuri silloin, kun siitä on isoin hyöty.

Terveisesi lukijoille.
Kiitos haastattelusta. Olipa kiva puhua taas urheilusta. Hyvää ja aktiivista vuotta 2017 kaikille tätä lukeville!

Aika-ajo.com toivottaa Ollille menestystä!

Ollia voi seurata:
Blogi: ollimiettinen.blogspot.fi
Urheilijasivu Facessa: Pyöräilijä Olli Miettinen
Twitter: @OMiettinen

Tags : maastopyöräilyOlli MiettinenroseurheilijaesittelyWattbike
Sami Saarenpää

The author Sami Saarenpää

2 kommenttia

  1. Hieno haastattelu taas. Kysytty Ollilta sponsorit ja sitten kyselty, että mitäs tykkäät sponsoriesi vehkeistä? Kai sitä vois edes yrittää kunnolla.

Leave a Response