Urheilijaesittelyssä Samuel Halme

Kuka olet ja mistä tulet?
Hei, olen Samuel Halme, 25-vuotias kilpapyöräilijä. Olen kotoisin Sipoosta, mutta olen asunut nyt useamman vuoden Jyväskylässä, jonne muutin opintojen perässä vuonna 2012. Opiskelen yliopistolla liikuntatieteellisessä tiedekunnassa valmennus- ja testausoppia. Opintoja on jäljellä vielä noin pari vuotta.

Ajat monipuolisesti kilpaa, maastopyörällä saavutit 2016 yleisen luokan kullan. Onko maastopyöräily päälajisi?
Viime vuodet olen ajanut pääasiassa maastoa ja olen päättänyt, että kaudella 2017 menen maastopyöräilyn ehdoilla. Viime vuonna (2016) ajoin melko vähän kisoja, joista suurin osa oli maastopyöräkisoja. Vuosi oli hyvin vaikea motivaatio-ongelmien ja koulukiireiden vuoksi ja harjoittelu jäi todella vähiin. Vaikka saavutinkin maastopyöräilyn eliminaattorista SM-kultaa, en voi pitää kautta kokonaisuutena kovinkaan onnistuneena. Haluan jo keskittyä tulevaan vuoteen.

Mitä muita pyöräilyn muotoja olet kilpaillut ja millaista menestystä olet saavuttanut?
Olen ajanut maasto-, maantie-, ratapyöräilyä sekä cyclocrossia aloitusvuodestani 2012 asti. Oikeastaan vain alamäkilajit ja BMX ovat jääneet kokeilematta. Ratapyörällä en ole ajanut nyt useaan vuoteen. Vaikka maastopyöräily on oikeastaan aina ollut päälajini, niin ajan edelleen myös jonkin verran maantietä ja aika-ajoa. Junnusarjoissa sain ISM-mitaleita ja -mestaruuksia kaikissa ajamissani lajeissa. Myös aikuisten sarjoista (U-23 ja yleinen) olen saanut useita SM-mitaleita. Ne ovat tulleet maastopyöräilystä, aika-ajosta, cyclocrossista, kortteliajosta ja ratapyöräilystä. Pidän itseäni monipuolisena ajajana ja menestys on ollut melko hyvää harjoitusmääriini nähden. Ulkomailla en ole kuitenkaan vielä pärjännyt.

Tiedänkin että olet Wattbiken kanssa kisannut, kun joskus olemme samassa tapahtumassakin olleet. Minulle on jäänyt mielikuva hirvittävästä tempoajajasta, olisiko ollut ehkä jokin takavuosien wattbike 10km. Onko wattbiken kanssa kisaaminen edelleen ohjelmassa?
Olen kiertänyt Wattbike-kisoja siitä asti, kun niitä alettiin järjestää. Wattbike on ollut yhteistyökumppaninani jo useamman vuoden ajan. Menestystä on tullut hyvin Wattbike-kisoista, vaikkakin viimeisimmät kisat eivät ole aivan onnistuneet. Omistan edelleen Wattbiken 4 km Suomen ennätyksen 4.27,01, jonka tein vuonna 2012. Voisin sanoa, että se on kaikkien aikojen paras Wattbike suoritukseni. Seuraava Wattbike-kisa on jo aivan ”nurkan takana”, sillä Helsingissä järjestetään 10 km SM 22.1.2017. Siellä olen jälleen mukana. Lisätietoja Wattbikesta löydät osoitteesta wattbike.com/fi/home.

Wattbike tuntuu ainakin foorumipyöräilyssä jakavan mielipiteet. Mitä olet mieltä Wattbiken käytöstä treenin tukena ja myöskin kilpailumuotona?
Itse olen ollut erittäin tyytyväinen Wattbikeen harjoittelulaitteena. Käytän sitä lähinnä talviharjoittelussa. Erityisesti se sopii tehotreenien tekemiseen vakautensa ja tarkkuutensa vuoksi. Se on mielestäni myös luonnollisimman tuntuinen kuntopyörä, jolla olen ajanut ja tarjoaa monipuolisia ominaisuuksia, joita voi hyödyntää harjoittelun analysoinnissa. Minulla on kotonani Wattbike ja teen sillä talvella kaikki sisäharjoitukset. Tästä kiitos maahantuojalle! Suosittelen ehdottomasti laitteen hankkimista harjoittelun tueksi. Laitteesta on saatavana Pro- ja Trainer-versiot, joista löytyy hieman eritasoiset vastukset. Wattbike-kisat ovat lyhyitä rypistyksiä, joissa ei anneta hetkeäkään armoa. Niistä näkee myös selkeästi kehityksen. Ulkopuolisia muuttujia ei juuri ole. Kisat ovat olleet minulle motivaattoreita talven keskellä. Niissä pääsee näkemään tuttuja ja kokeilemaan josko olisi talven aikana saanut kehitystä. Kisat suosivat isokokoisia, sillä teho-paino-suhdetta ei oteta huomioon, mutta ovat muuten tasavertaisia, sillä kaikilla on sama pyörä. Ne tarjoavat myös aloittelijalle oivan ja turvallisen mahdollisuuden testata omia rajojaan.

Kuka sinua valmentaa?
Valmennan itseäni. Minulla on ollut viimeksi valmentaja vuonna 2012, mutta olen sen jälkeen tehnyt asioita itsenäisesti aloitettuani opiskelut Jyväskylässä. Olen kokenut itseni valmentamisen välillä haasteelliseksi, koska sitä jää helposti yksin vaikeina hetkinä. Koen, että tietotasoni on ollut riittävää, mutta on ollut vaikea saada itseäni liikkeelle, vaikka olisi superhyvät suunnitelmat siitä, mitä tekisin. Vuosien saatossa olen kasvanut paljon henkisesti ja nyt olen ensimmäistä kertaa pystynyt sitoutumaan omatekemään harjoitusohjelmaan. Katsotaan mihin se johtaa tulevalla kaudella.

Millainen on valmentajan merkitys menestymisessä?
Valmentajan merkitys on siinä, että urheilija voi keskittyä enemmän urheiluun eikä tarvitse stressata siitä, mitä tekisi. Valmentaja pitää lankoja käsissään, tsemppaa ja auttaa ongelmatilanteissa. On tärkeää, että on joku, joka katsoo tekemisiä ja suunnittelee asioita myös pidemmällä tähtäimellä. Urheilija helposti tuskastuu, jos juuri sillä hetkellä kunto tuntuu huonolta. Aina ei osaa katsoa sitä kokonaisuutta, jolla rakennetaan kuntoa ja ominaisuuksia kohti omia tavoitteita. Aloin viime vuonna valmentaa ja ohjata myös muita pyöräilijöitä. Olen oppinut siitä paljon ja se on motivoinut haastamaan myös itseä treenaamaan kovempaa.

Entäs välineet, Focusta löytyy ainakin maastoon? Kerro vähän tarkemmin kalustostasi. Miksi olet päätynyt juuri näihin laitteisiin.

Alkanut vuosi on jo kolmas kausi Focuksen pyörällä ja veljeni kanssa perustamassa Focus Halme Racing -tiimissä. Olen ajanut vuodesta 2015 lähtien Focus Raven 29” jäykkiksellä maastokisoja. Teen yhteistyötä helsinkiläisen pyöräliikkeen, Larunpyörän kanssa, joka on tukenut erittäin paljon minua. Tänä vuonna siirryn ajamaan 29” täysjoustolla, kun Focus alkaa toimittaa Suomeen uusia O1E-malleja. Innolla odotan, millainen pyörä on kyseessä. Lisäksi omistan eri merkeiltä vanhempaa sekalaista kalustoa, kuten maantiepyörän, 29” jäykkiksen, 26” jäykkiksen ja tempopyörän. Täältä löydät lisää tietoa Larunpyörästä ja Focuksen pyöristä: www.larunpyora.com

Kaikki ovat aina kiinnostuneet toistensa treeniohjelmista. Ei tarvitse sitä paljastaa mutta karkeasti, millaisella jaolla treenalet ja miten paljon?
Noudatan yleisesti ottaen perinteistä 3:1 jakoa, mutta tietyissä tilanteissa, kuten kilpailuihin valmistuttaessa käytän myös esimerkiksi blokkiperiodisaatio-mallia, jossa teen useamman kovan treenin peräkkäisinä päivinä ja pidän sen jälkeen useamman kevyemmän päivän ja haen kuntopiikkiä kisaan. En ole koskaan ollut ahkera harjoittelija ja olen pärjännyt lahjakkuudellani ja optimoiduilla harjoituksilla. Lisäksi olen ollut yleensä hyvä piikkaamaan kuntoani pääkisoihin. Viime vuosina treeniä on tullut niin vähän, että hävettäisi sitä sanoa ääneen. Treeni-into on ollut monesti laimeaa, mutta nyt olen löytänyt motivaation avaimet tekemiseen. Tänä vuonna etenen noin 700 tunnin tahtia, joka on paljon enemmän kuin koskaan aiemmin, mutta ei vielä kovin paljoa kestävyysurheilijalle. Uskon, että kestän sen hyvin, koska urheilutaustaa on jo niin monelta vuodelta. Enempää en voi kuitenkaan nostaa nyt. Täytyy rakentaa kuntoa nyt hiljalleen vuosi vuodelta.

Oletko tarkka mitä syöt?
Syön yleensä terveellistä perusruokaa, mutta en kieltäydy herkuista, kun niitä on tarjolla. En ole lähtenyt hifistelemään ravintoasioilla. Pitäydyn siinä, että syön riittävästi, terveellisesti ja melko monipuolisesti. En ole halunnut olla liian niuho syömisestäni enkä koskaan laske kaloreitani tai punnitse ruokia. Toki katson kuitenkin ruokien ravintosisältöjä jonkin verran.

Onko sillä iso merkitys?
Ravinnolla on suuri merkitys palautumiseen ja kehittymiseen. Tärkeintä on syödä monipuolisesti ja riittävästi etenkin hiilihydraatteja suuren energiankulutuksen vuoksi. Jos yrittää laihduttaa ravinnolla tai käyttää jotain erikoisdieettiä, voi helposti ajautua aliravitsemukseen ja se voi näkyä suorituskyvyssä. En koe, että urheilijan tarvitsisi syödä juurikaan ravintolisiä tai vastaavia, jos syö normaalia ravintoa. Toki urheilujuomat ja -ravinteet ovat tärkeitä kisojen ja kovien harjoitusten aikana. Kahtena viime kautena olen käyttänyt hyväksi havaittuja Gutzyn ravinteita www.gutzy.fi.

Teetko lajitreenin lisäksi punttia, kuulaa tai jotain muuta lajia tukevaa treeniä?
Kilpailukaudella olen tehnyt melko vähän muuta harjoittelua. Kaikki treeni on ollut käytännössä pyöräilyä. Aion ottaa ensi kesälle ohjelmaan myös hieman lihaskuntoharjoittelua. Harjoituskaudella käyn kuntosalilla 1-2 kertaa viikossa. Teen voiman eri osa-alueita, kuten kestovoimaa, maksimivoimaa ja nopeusvoimaa harjoitusjaksosta riippuen. Käytän nykyään melko paljon vapaita painoja. Lisäksi käyn juoksemassa noin kerran viikossa.

Millainen on karkeasti perusviikkosi?

Tässä hyvin karkea esimerkki harjoitusviikosta: maanantaina lepoa, tiistaina aamupäivällä tehotreeni Wattbikella ja iltapäivällä tunnin palauttava treeni, keskiviikkona parin tunnin pk-lenkki, torstaina aamupäivällä kuntosalitreeni, perjantaina juoksu + pyörä yhdistelmätreeni, lauantaina kevyt parin tunnin pk-lenkki, sunnuntaina pitkä pk-lenkki.

Mitkä ovat tavoitteesi vuodelle 2017?
Tavoitteenani on saavuttaa tänä vuonna SM-mitali XCO-maastopyöräilyssä, uusia mestaruus XCE-maastopyöräilyssä, saavuttaa SM-mitali maantie aika-ajosta ja sijoittua Tahko MTB-kilpailussa kolmen parhaan joukkoon. Haluan myös nostaa yleistä suorituskykyäni ja kestävyysominaisuuksiani sekä kehittyä selkeästi viime vuosista eteenpäin.

Vapaa sana ja terveisesi lukijoille.
Pyöräily on monipuolinen harrastus ja siinä on rajattomat mahdollisuudet kehittyä. Vaikka olisi välillä vaikeita vuosia ja motivaatio-ongelmia, niin älä anna periksi. Motivaatio löytyy sillä, että itse tiedostat sen, miksi haluat harrastaa jotain. Kukaan muu ei voi määrittää unelmiasi. Sisäinen motivaatio on tärkeintä. Treenaamisesta pitää myös nauttia! Kuulumisiani voit seurata Facebookin urheilijaprofiilista www.facebook.com/halmesamuel tai blogisivultani samuelhalme.blogspot.fi. Tsemppiä ja liikunnan iloa!