Urheilijaesittelyssä Venla Koivula-Huttunen

Urheilijaesittelyt jatkuvat. Haastattelemme kaiken alan ja lajin urheilijoita ja mielenkiintoisia persoonia. Tällä kertaa vuorossa Venla Koivula.

Kukas olet ja mistä tulet?
Olen Venla Koivula-Huttunen, kahden lapsen äiti ja triathlonisti Nokialta. Olen opiskellut liikuntatieteen, kasvatustieteen ja opettajan pedagogiset opinnot, mutta open työt vaihtuivat vuonna 2008 triathlonistin ja valmentajan ammattiin.

 

Millainen on urheilutaustasi?
Aloitin 8-vuotiaana koripalloilun Kankaantaan kisassa. Koris oli minulle henki ja elämä aina ensimmäisen lapsen syntymään saakka. Treenasin viimeiset vuodet (2004- 2007) aika ammattimaisesti ja vuoden 2005 SM-finaaleissa pääsin nauttimaan ihan täysillä treenien tuloksista. Kärsin paljon rasitusvammoista, eikä minusta tullut Ihan niin hyvää pelaajaa kuin olisin halunnut ja tytön syntymän jälkeen päätinkin vaihtaa lajia

Onko monipuolisuudesta etua triathlonissa?
Ihan varmasti on. Jalkojen voima ja käsien koordinaatio ovat peräisin koristreeneistä. Uskon, että uinnin opettelu oli koristaustan vuoksi helppoa, kun 20 vuotta pompottelin ja heittelin palloa molemmilla käsillä. Nopeutta ja kimmoisuutta oli triathlonuran alkuvaiheessa, mutta jäivät suht nopeasti pk-lenkkipoluille.

Myös psyykkinen vahvuus on ainakin osittain peräisin koriksesta. Jos olen pystynyt heittämään tuhannen ihmisen edessä SM-finaalin viime sekunneilla vaparit sisään, pystyn menemään triathlonissa uintistartissa eturiviin ilman sen kummempaa panikointia.

Aloitin tänä syksynä koriksen uudelleen kuuden vuoden tauon jälkeen. Treenit ovat kerran viikossa. En tajunnutkaan, kuinka paljon tykkään pelata. Tunti täysillä, hurjaa intervallitreeniä näkyy toivottavasti myös tulevissa triathlonkisoissa.

Millaisia määriä harjoittelet?
Viime vuonna harjoittelin 12- 15 tuntia viikossa. Keväällä ja kesällä tunteja kertyi muutamalla viikolla yli 20, mutta vain kahden viikon etelän leirillä harjoitusmäärä on noussut yli 25 tuntiin viikossa.

Nyt olen harjoitellut viisi viikkoa uuden valmentajan Merja Kiviranta- Mölsän ohjeilla ja viikon tuntimäärä on ollut ns. perusviikolla 16- 20 tuntia ja palauttavalla viikolla 11- 12 tuntia.

Millainen on karkeasti perusviikkosi?
Hmm.. Tällä hetkellä en vielä oikein osaa kuvailla, millainen perusviikkoni on. Ainakin monipuolinen ja hyvin erilainen kuin aiemmin Pyöräilyssä, uinnissa ja voimaharjoittelussa harjoitusten sisällöt ovat muuttuneet, samoin treenirytmi. Tässä vaiheessa minua taidetaan vielä totutella ”uudenlaiseen” treeniin ja kuvioihin.

Merjan lisäksi uusia tuulia tuo uintivalmentaja Lauri Rautiainen. Hän on selvästi päättänyt opettaa minut oikeasti uimaan talven ja kevään aikana Lauri valmentaa Pyryn kilpauimareita, joiden kanssa pääsen harjoittelemaan muutaman kerran viikossa.

Kerro Konan kisasta, millainen fiilis on noin ison tapahtuman pelipaikalla?
Onhan se aika uskomaton fiilis, kun sinne vihdoin pääsee! Jo kisaviikolla meno on ihan erilaista kuin missään muualla. Tärkeän kilpailun aistii ja näkee kaikesta. Kanssakilpailijoiden harjoitusvauhdit ovat hurjia. Treeniuintireitillä ollaan kuin kisassa konsanaan. Omasta tilasta saa muutama päivä ennen kisaa taistella ihan tosissaan

Kisa-aamu on jäänyt molemmista reissuista kaikkein parhaiten mieleen. Aamuyön pilkkopimeä Kailua- Konan pikkukaupunki valmiina startti- kanuunan laukaukseen. Helikopterit vaihtoalueen yläpuolella, tv-kamerat, hermostuneesti käsiä pyörittelevät triathlonisti valmiina elämänsä koitokseen, kansallislaulu ja ilmassa väreilevä jännitys ovat käsin kosketeltavissa. Tuo fiilis ennen kilpailua on ihan maaginen.

Itse kisa näyttää kyllä telkkarissa paljon hienommalta ja maisemiltaan makeammalta kuin paikan päällä.

Tänä vuonna kisa ei mennyt suunnitelmien mukaan ja pettymys oli suuri. Hetkeen ei varmasti tee mieli mennä uudestaan. Mutta sen verran hyvin itseni ja innostukseni tiedän, että muutaman vuoden päästä yritetään varmasti uudelleen paremmalla onnella

Sinulla on perhettä, miten yhdistät perheen ja harjoittelun kilpaillessasi näin kovalla tasolla?
Tämän suhteen ei ole ongelmia. Nykyään yhdistän näihin myös työt. Teen suurimman osan harjoituksista aamulla ja päivällä lasten ollessa päiväkodissa & koulussa. Iltapäivät ja illat puuhaillaan perheen parissa. Pitkät harjoitukset ovat ohjelmassa arkipäivisin. Viikonloppuisin, kun perhe on kotona, teen lyhyempiä harjoituksia. Valmennustyötä pystyn tekemään harjoittelun ohessa, treenien välissä.

Perhe on ykkösjuttu. Valmennus ja oma urheilu ovat asioita, joista molemmista tykkään myös ihan hirmuisesti: suunnittelen ohjelmia ja organisoin aikatauluja innolla. Korvaamattomana kumppanina on maailman paras aviomies ja isona apuna omat vanhempani.

Onko jotain triathlon tai muun urheilun huippuhetkiä, mitkä ovat jääneet mieleen?
Suomenmestaruuden ratkeaminen koripallossa vuonna 2005, ensimmäinen triathlonin puolimatka (4.54) Joroisilla, ensimmäinen SM-mitali triathlonissa vuonna 2009 Kuopion pikamatkalla, Suomenmestaruus SM-puolimatkalla 2010, SM-aika-ajon hopea 2012, Kalmarin IM- kisan voitto vuonna 2014 ja Havaijin kilpailu vuonna 2014. Tältä vuodelta mieleen jäi nappisuoritus ja SM-hopea sprinttimatkalta Himokselta.

Mitä kalustoa löytyy autotallista?
Aika-ajopyörä FalcoV8 ja maastopyörä Specialized Crave Expert. Maantiepyörästä olen haaveillut monta vuotta. Toivottavasti ensi vuoden sprinttikisoihin saisin vihdoin oman pyörän

Olet menestynyt myös pyöräilyssä ja aika-ajossa, onko pyöräily vahvin tai lempilajisi?

Viime kesänä pyöräily ei kulkenut SM-sprinttiä lukuun ottamatta. Myös edellinen vuosi oli hieman alavireinen pyöräilyn suhteen. Alkuaikoina se oli selvästi ykköslaji. Ei minulla tällä hetkellä taida olla suosikkilajia. Tykkään kaikista

Mitä teet kun/jos on päivä että treenaamaan lähteminen ei vain maistuisi millään?
Minun ei tarvitse miettiä kuin kesän kisoja ja kilpakumppaneita niin johan alkaa taas päivän treeni kiinnostaa. Näitä päiviä tulee kyllä todella harvoin.. Jos huvittamattomuus johtuu väsymyksestä, mietin tarkkaan, kummasta on enemmän hyötyä lenkistä vai levosta.

Mikä on seurasi ja millainen on seuran merkitys?
Edustan kaudella 2016 kotikaupungin seuraa eli Triathlonteam226:sta. Edelliset kaudet urheilin Koiviston Iskun ”väreissä”. On kiva vaihtaa takaisin seuraan, jossa aloitin triathlonharjoittelun(2008). Triathlonteamilla tuntuu olevan mukava ja aktiivinen porukka. Isompi merkitys selvinnee kauden mittaan. Olen tällä hetkellä varmaan vähän ”outsideri” ja aika tietämätön seuran yhteisistä jutuista, yhteistreeneistä jne.
Onko sinulla tukijoita tai yhteistyökumppaneita ja millainen on näiden merkitys lajissa?
Sponsoreitani ovat Agco Sisu Power, Annox Oy ja OMT-Fysioterapia Huttunen.

Myös varustepuolen yhteistyökumppaneilla on tässä lajissa iso merkitys. Ehdottomasti tärkein tukija on pyöräkauppa Signature. Saan Signaturesta muun muassa aika-ajopyörän, wattimittarin ja kisakiekot. Nonamelta tulevat harjoitusvaatteet, juoksukengät t J-Sportilta & Sketchersiltä.  Lounaspuolesta vastaa ravintola Pepper.

Olen yrittänyt aiemmin tehdä paljon sen eteen töitä, että voisin urheilla ammatikseni sponsorien tuella. En kuitenkaan ole niin menestynyt/näkyvä/hyvä urheilija, että tämä olisi mahdollista. Rahallisten sponsoreiden hankkiminen on stressaavaa, energiaa ja aikaa vievää puuhaa. Olen niiden suhteen ainakin hetkeksi luovuttanut ja päätynyt tekemään enemmän töitä.

Kiitos haastattelusta Venla, Aika-ajo.com toivottaa hyvää treeni- ja kilpailukautta sekä menestystä kaikessa tekemisessä!