Testissä Kona Wo
Testattavaksi saatiin syksyn alkuun Kona Wo:n toinen ilmentyminen eli 2015 malli. Pyörä on Ajopyörästä/BikeShop.fi:stä josta sen voi kukin hakea itselleen testiin. Pyörä on hyvin suosittu joten kannattaa laittaa varauksensa jonoon pikimmiten.
Hintaa Kona Wo:lla on 1700 euroa. Painoa puntari näytti 15,71 kiloa, L-kokoisena ja polkimien kanssa.
Speksit löytyy täältä, klik klik ja täältä Konan sivuilta.
Osista yleinen tuntuma on se että tarpeellisiin osiin on satsattu ja muissa käytetty hieman edullisempia vaihtoehtoja jotta hinta on saatu pysymään kohtuullisena.
Heti ensimmäisenä huomiona pieni varoitus. Ohjaustangosta on syytä pitää kiinni lähestulkoon aina, mutta varsinkin kurveissa. Kona Wo yliohjautuu melko rajusti mikä monelle ensikertalaiselle saattaa tulla yllätyksenä. Asiaan kuitenkin tottuu nopeasti eikä tuota minkäänlaista haittaa ajonautinnolle pidemmänpäälle. Uskon myös että tämä ominaisuus löytyy jokaisesta läskipyörästä koska se johtuu varmasti vain leveistä renkaista joten yhtälailla huomio pätee muihinkin vastaaviin.
Etujarru ei syystä tai toisesta tuntunut menevän lukkoon mutta varsinaisessa ajossa siitä ei ollut mitään haittaa. Jarruteho oli aivan riittävä mihin tahansa paikkaan ja tilanteeseen. Lukkiutumattomuus oli mahdollisesti uutuuden tuomaa karheutta mikä yleensä hioutuu käytössä kuntoon. Jarrut noin muuten tuntuivat erittäin mukavilta, en juuri huomannut mitään eroa hydraulisiin vaikka nämä olivatkin mekaaniset (Avid BB7).
Runko tuntui jostain syystä melko lyhyeltä. Testikappaleena oli L-koko eli 19″ ja itse 187cm pitkänä hakeuduin aika helposti satulan takaosaan. En tosin ymmärrä mistä tämä johtuu koska Konan ilmoittama TT Length eli satulatolpasta emäputken yläosaan vaakasuoraan mitattuna on 622mm mitä se on kaikissa muissakin 19″ pyörissä. Kannattanee kuitenkin pyörää testatessa ja ostaessa pitää asia mielessä ja varmistaa että ottaa sopivan koon itselleen.
Kona Wo on maantiellä hyvin raskas ajaa, varsinkin pehmeillä renkailla kovaan vastatuuleen ja ylämäkeen. Tämä siksi että renkaissa on mieletön pito, ohjaustanko on erittäin leveä ja painoa pyörällä on hieman enemmän kuin normaalissa maastopyörässä. Tähän lääkkeeksi sopii seuraava resepti: tolppa ylös, renkaat pinkeiksi ja pää alas. Helpottaa hieman siirtymiä, mutta silti Kona Wo:lla ajaa paljon mielummin polkua pitkin jos sellainen vierestä suinkin löytyy.
Sateen kastamassa maastossa Kona Wo on elementissään. Renkaiden pito on todella mainio, suorastaan ilmiömäinen. Toki mahdottomat etuviistoon menevät paksut ja liukkaat juuret saavat Wo:nkin lipsumaan, mutta mikään muu ei oikeastaan siihen kykenekään. Siinä kun normaalilla maastopyörällä ajelee hissunkissun kieli keskellä suuta ja refleksit valppaina niin Kona Wo:lla voi rennon reteästi ryskyttää menemään. Verkkaisesti, mutta varmasti. Se ei pysähdy: ei ylämäkeen, ei mutavelliin, ei juurakon peittämään polkuun, ei mihinkään. Ajoin itse useat sellaiset ylämäet ylös umpimärällä kelillä mitä en kuuna päivänä ole kuivalla kelillä selättänyt. Monesti ajattelin että tästä ei kyllä voi päästä ja melkein lopetin polkemisen kun ajatuskin tuntui mahdottomalta, mutta kyllä vaan niistäkin paikoista Kona Wo:lla pääsi polkemalla. Itseasiassa monesti kun hetken polki aina korkeammalle ja korkeammalle niin päätyi kysymään itseltään: ”Kun nyt pääsin tänne ylös niin miten ihmeessä täältä olisi tarkoitus tulla alas?”.
Kävin myös kokeilemassa sellaisia polkuja missä vastaavassa kelissä on lähes itku kurkussa kantanut pyörää. Vaan Wo:lla ajaminen sielläkin maittoi, ihan kuin muitakin polkuja ajaessa, eikä tarvinut pyörää kanniskella. Aivan ihmeellistä!
Erityisenä plussana Wo:n osista pitää mainita Shimanon SLX Shadow Plus -takavaihtaja. Täysjäykällä pyörällä rymistellessä runko joutuisi todella koville ilman sitä.
Ongelmana Wo:lla ajamisessa tuntuu olevan oma mielikuvituksen puute. Ei vain ymmärrä mihin kaikkialle tuolla pyörällä voi mennä ajamaan, kuten esimerkiksi pelloille tai heinikkoon, poluttomaan metsään tai oikeastaan ihan mihin vain. Ehkä järveen ei kannata ajaa, rajansa kaikella.
Erittäin hyvä lisä Kona Wo:hon olisi hissitolppa. Sen voisi laittaa keskitasolle peruspolkuja ja ylämäkiä varten, alas alamäkiä varten ja aivan ylös siirtymille.
Harmittaa ettei nyt testin aikana ollut lunta koska ymmärtääkseni fatbike sopii siihen kaikkein parhaiten. Katsotaan jos saadaan pyörä testiin jälleen lumien aikaan niin voidaan sekin asia testata.
Yhteenvetona voisi sanoa että Kona Wo on erittäin mukava menopeli mikä tekee syksyn sadekeleistäkin mukavia. Ajoreitit kannattaa kuitenkin suunnitella siten että pysyy metsäpolulla mahdollisimman suuren osan ajasta. Ja pidä mielessä että vain mielikuvituksesi voi rajoittaa reittejäsi!
Booking.com
