Riding for Hope ja Proyecto Esperanza yhdessä!
Upeaa sunnuntai päivää kaikille!
Toivoa odotellessa haluan avata teille hieman enemmän järjestöä jolle siis ensi kesänä kerään lahjoituksia ja joka on Riding for Hope matkan päämäärä. Lähden avaamaan teille Proyecto Esperanzan konkreettista toimintaa, kuten aiemmin mainitsin on uhrien määrä arvioitu globaalisti olevan 2,45 miljoonan luokkaa, Madridissa pystytään nykyisillä resursseilla identifioimaan noin pari sataa uhria vuodessa joka sisältää jo valmiiksi turvassa olevat naiset. Vuonna 2014 heitä oli 17 eri maasta joista noin 50 prosenttia Nigeriasta, Romaniasta tulee toiseksi eniten.
Identifiointi tapahtuu joko poliisin, julkisen instituution, kansalaisjärjestöjen tai jonkun muun lähteen kautta. Kun uhri on identifioitu ja löydetty, käy hän läpi protokola haastattelun jolla taataan ettei hän ole mafian jäsen joka yrittää ujuttautua turvataloon. Usein naisia pelotellaan ja uhkaillaan, hyväksikäyttäjät sanovat että tappavat naisen lapset tai perheen jäsenet jos he lähtevät hakemaan apua. Kun nainen on saatu turvallisesti systeemiin, annetaan hänelle pari kuukautta aikaa päättää haluaako hän jäädä Proyecto Esperanzalle. Osa naisista kokee liian pelottavaksi ja vaikeaksi jäädä kaiken kokemansa jälkeen eivätkä välttämättä osaa yrittää elää ”normaalia” elämää.
Jokaiselle tarjotaan perus ylläpito sisältäen; oman huoneen, ruoan, vaatteet, terveydenhoidon (mahdollisten jatkosairauksien ennaltaehkäisyä), mielenterveys sekä oikeusapua (oleskelulupa, syntymäodistus kotimaasta, passi kotimaasta etc). Järjestöllä on oma psykologi naisia varten, arvostan hänen tekemää työtä suunnattomasti sillä se vaatii monenlaista osaamista ja voimaa jaksaa itse elämässä kaiken kuulemansa jälkeen.
Saapuessaan järjestölle nainen käy läpi kolmivaiheisen prosessin joista kaksi ensimmäistä tapahtuu järjestön turvataloilla. Ensimmäinen turvatalo on kaikille jotka ovat vasta identifioitu, saanut apua ja koittavat sisäistää olevansa turvassa (niin sanottu ensiapu), kun nainen siirtyy toiseen taloon laaditaan hänen kanssaan henkilökohtainen strategia jossa mietitään yhdessä että miten naista pystytään parhaiten auttamaan ja mitä hän itse haluaisi tulevaisuudelta, jos pystyy sinne katsomaan. Monet naisista eivät välttämättä osaa englantia eikä espanjaa hyvin sekä heidän sosiaaliset tavat saattavat olla todella erilaisia, jo pelkästään se on asia joka pitää ottaa huomioon. Kolmannessa vaiheessa opetellaan konkreettisesti asumaan itsekseen, etsimään asunto ja työpaikka sekä hoitamaan omat asiansa. Voisin kuvitella että jo niin sanotusti normaalin elämän kohtaaminen ja ovesta ulos astuminen yksin saattaa olla todella pelottavaa ihmiselle joka on tottunut siihen ettei keneenkään voi luottaa ja kaikki haluavat vain käyttää sinua hyväksi.
Tämän kolmivaiheisen prosessin jälkeen Proyecto Esperanza ei pidä naista enää ”uhrina” vaan selviytyjänä. Joka viides vuosi valitaan 30 selviytyjää joilta kysytään kuulumisia ja vinkkejä uusia uhreja varten. Noin 60 prosenttia pääsee yli traumoista ja onnistuu prosessissa, loput joko palaavat takaisin entiseen elämään tai eivät kestä ja ottavat oman henkensä.
Kiteytetysti siis Proyecto Esperanza auttaa näitä naisia integroitumaan yhteiskuntaan sekä antamaan heille turvaa ja toivoa, antamalla uuden elämän.
Booking.com
