Riding for Hope – hyväntekeväisyysprojekti

Terve taas!

On tullut seuraavan kirjoituksen aika, se on tällä kertaa aika tuhti joten ota kuppi teetä tai laita pressot tulille. Sitä ennen haluan kiittää kaikkia teitä tuhansia lukijoita jotka olette jo kiinnostunut reissusta, se lämmittää minua tässä kylmässä kimppakämppä huoneessa (ulkona siis -20, sisällä +0?).

Niin kuin kerroin jo ensimmäisessä kirjoituksessa, sain pari vuotta sitten idean polkea Euroopan halki hyvän asian puolesta, haluan selvittää mitä vapaus merkitsee muille ihmisille sekä mikä on vapauden hinta. Elämme usein läpi elämän ajattelematta edes sitä, mitä vapaus minulle merkitsee? Emme kyseenalaista tai arvosta sitä kuinka etuoikeutettuja olemme täällä pohjolassa. Älä ymmärrä väärin, en halua pahoittaa kenenkään mieltä enkä arvostella, haluan vain ymmärtää. Tämä sama tarve ymmärtää on varmasti ärsyttänyt monia entisiä työnantajiani ja opettajia, ”miksi, miksi, miksi”.

No mutta, siinä minä sitten istuin ja mietin vapauden ydintä ja tajusin että ihmiskauppa on varmasti loukkaavin ja aggressiivisin teko toista ihmistä kohtaan. Se vie sinulta kaiken mitä olet ja kääntää sen armottomasti voitoksi jollekin toiselle, se tekee sinusta ja siitä mitä olet arvottoman, sekä vie vapautesi valita. En tarvinut enempää aikaa miettiä, päätös oli hyvin selkeä ja siitä syntyi Riding for Hope; haluan auttaa ihmiskaupan uhreja kaikin mahdollisin tavoin ja vielä tarkemmin, naisia ja tyttöjä jotka tulevat kehitysmaista tai karuista maalaiskylistä joissa mahdollisuus turvalliseen elämään ei ole listalla.

Seuraava vaihe oli löytää Suomesta organisaatio joka tietää ihmiskaupasta ja niitä ei ole montaa sillä Suomi on asian suhteen vielä pieni maa vaikka toki toiminta on jo todella hienolla tasolla asukaslukuun nähden ja sen eteen tehdään koko ajan enemmän töitä. Löysin tieni Helsingin Pro-Tukipiste Ry.lle (http://pro-tukipiste.fi/etusivu/) joka on asiantuntijajärjestö, he edistävät seksi- ja erotiikka-alalla toimivien ihmisten sekä ihmiskaupan uhrien osallisuutta ja oikeuksia tarjoamalla matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalveluja sekä yhteisöllistä toimintaa seksityössä mukana oleville ja ihmiskaupan uhreille Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Kirjoitin heille ideastani ja kysyin jos he pystyisivät auttamaan minua, halusin löytää organisaation Euroopasta jolle voisin kerätä varoja sekä auttaa kasvattamaan tietoisuutta aiheen suhteen, samalla myös oppien itse siitä lisää. Internetti on pullollaan tietoa ihmiskaupasta, mutta se ei aina tarkoita luotettavaa tietoa.

Olette varmasti kuullut sanonnasta ”kaikki tiet vievät Roomaan”, tässä tapauksessa tie vie Madridiin, Espanjaan. Upeiden ihmisten avulla sain yhteyden organisaation nimeltään Proyecto Esperanza (Project Hope)  joka kuulosti tutkimisen arvoiselta, siitä eteenpäin kaikki on lähtenyt pyörimään luonnostaan eteenpäin ja kesäkuussa 2017 lähden polkemaan Madridiin. Uskoisin että projektin ydin on yhdistää ihmisiä rajojen yli, ymmärtää että olemme kaikki samanarvoisia ja olemme kaikki yhtä. Kesäkuussa aukeaa myös Mesenaatissa joukkorahoituskampanja jonka avulla jokaisella teillä on mahdollisuus antaa pieni tai suuri avustus Proyecto Esperanzalle, tällä avustuksella annetaan uhreille toivoa paremmasta tulevaisuudesta sekä konkreettisesti mahdollisuus aloittaa alusta turvallisemmin, mutta siitä tulee sitten lähempänä H-hetkeä tietoa, jos olet nyt jo kiinnostunut jollain tapaa lähtemään mukaan niin apu on tervetullutta!

Seuraavaksi on varmasti tarpeellista kertoa ihmiskaupan kansainvälinen määritelmä ja se menee näin:

“Human trafficking is defined as the recruitment, transportation, transfer, harboring or receipt of persons, by means of the threat or use of force or other forms of coercion, of abduction, of fraud, of deception, of the abuse of power or of a position of vulnerability or of the giving or receiving of payments or benefits to achieve the consent of a person having control over another person, for the purpose of exploitation. This exploitation shall include, at a minimum, the exploitation of the prostitution of others or other forms of sexual exploitation, forced labor or services, slavery or practices similar to slavery, servitude or the removal of organs.”

Kyse on siis nykyajan orjuudesta joka on vain hieman näkymättömämpää ja moninaisempaa kuin mitä se oli ennen, sotien ja köyhyyden vuoksi monet ihmiset joutuvat pakon alla tekemään asioita jotka johtavat heidät epämiellyttäviin tilanteisiin. Joko he tietävät mistä on kyse tai sitten joutuvat pahanpäiväisesti huijatuksi koska uskovat niin paljon parempaan huomiseen, usein hyväksikäyttäjä on läheinen ihminen. En osaa edes kuvitella miltä se tuntuu. Uhrien määrää on vaikea arvioida tarkalleen mutta se on vuosittain globaalisti 2,45 miljoonaa (UN Office on Drugs and Crime) joista 1,2 miljoonaa on lapsia (UNICEF).

Täältä voit mm. lukea lisää faktoja aiheesta:

• http://gaatw.org/ (Global Alliance Against Traffick in Women)
• http://ec.europa.eu/home-affairs/what-we-do/policies/organized-crime-and-human-trafficking/trafficking-in-human-beings_en (Euroopan komissio)

 

Proyecto Esperanza

 

Siirryn nyt englanninkieleen hetkeksi jotta säästän itseäni massiiviselta käännös työltä. A year ago I made contact to the organisation in question and got a very warm welcome. They felt that it was a great way, an easier way to tell about a hard subject. Here are some facts about the organisation and what they do.

Proyecto Esperanza (Hope) is the response of the Congregation of the Sisters Adorers to the problem of trafficking in women in Spain. Since 1999 they have offered a comprehensive support program for women who are victims of trafficking in human for the purposes of exploitation. Primarily in sexual exploitation, but also in domestic service, servile marriages, forced labor or other forms of slavery.

The Project has a multidisciplinary team of professionals who consider trafficking-in-persons to be a violation of human rights. The team consists of lawyers, educators, social workers, intercultural mediators, psychologists, etc. Proyecto Esperanza collaborates very closely with other organizations within the framework of the Spanish Network against Human Trafficking and the Global Alliance against Traffic in Women(GAATW).

Proyecto Esperanza’s mission is to combat trafficking in women by protecting the human rights of the victims and by speaking out against this modern form of slavery.

Concrete work:

The core of the project centers around providing residential services (accommodation and coverage of basic needs) in conditions of safety and dignity for the women being assisted, as well as information and support services in medical, psychological, legal, social and occupational areas.

Since its beginning, Proyecto Esperanza has followed a work philosophy based on the defense and promotion of women’s rights. Their effort has been concentrated on strengthening and promoting the independence of women who have been victims of human trafficking, helping them to play the lead role in their own recovery and social integration, and to take back control of their lives.

Proeycto Esperanza’s work is carried out in a network of residential resources, emergency shelters, long-term shelters, two independent apartments and a services office, all located in the Community of Madrid.  This network is connected with other resources associated with the institution itself, as well as other organizations, particularly with the Network of Centers and Services for Women of the Community of Madrid, through an agreement signed with this institution.

I have enormous respect for the people working at ”Hope” and was lucky to meet them last september. Before travelling to Madrid we had talked in Skype, but now I had a chance to meet in person and see the operation. At some points it was intimidating, to actually hear the facts about this huge business that is run by mafia and to see how everyday life it is to the employees. It is important for them to stay safe and keep there families safe aswell.

On my third day of the visit I met some of the victims and we had lunch together. I felt scared at first ” what can i say, what is ok to talk about, what if they think im an asshole” but it was great and the girls felt quite open to me, I liked them a lot. Next day I taught them boxing (it was a hot day, +40 in shade), in the picture you can see a nun that works for the organisation. I allready miss the employees and cant wait to see them next summer!

 

 

 

 

Booking.com